19. kesäkuuta 2012

...kirjoittaa provokatiivista tekstiä

Jokin aika sitten oli Helsingin Sanomissa artikkeli, johon oli haastateltu kustannustoimittajia aiheesta käsikirjoitusten hylkääminen/hyväksyminen, eli mitkä seikat käsikirjoituksessa ja/tai saatekirjeessä saavat kustannustoimittajien kiinnostuksen heräämään. Erityisesti eräs vastaus jäi mieleeni, koska olin pyöritellyt samankaltaisia ajatuksia itsekin jo pidemmän aikaa.

Tämän kyseisen kustannustoimittajan (en muista nimeä enkä kustantamoa) mielestä joistakin saatekirjeistä ja jopa itse käsikirjoituksista näkee, että niiden kirjoittajan päätavoite on tulla kirjailijaksi. Eikä tämä piirre tässä yhteydessä ole hyvä asia.

Yritän selittää.
Olen törmännyt netissä ihmisiin, jotka kuuluttavat kaikille haluavansa olla kirjailijoita. Vastenmielistä tässä on se, että blogeissaan ja kommenteissaan ja epätoivoisissa keskustelupalstakysymyksissään he pohtivat, kuinka ylittää kustannuskynnys. Millaisia tarinoita kustannustoimittajat haluavat juuri nyt? Mikä on muotia lukijoiden keskuudessa? Mikä myy? Miten tulla kirjailijaksi(=miten tulla kuuluisaksi)? Nämä wannabe-kirjailijat (anteeksi ilmaisu) etsivät tarinaa, joka tekisi heistä kirjailijoita, sen sijaan, että etsisivät keinoa, joka tekisi tarinasta kirjan. Tässä muodikkaan tyylin ja myyvän teeman etsimisessä kärsii myös se paljonpuhuttu ja kustannustoimittajienkin peräänkuuluttama oma ääni.

Tässä vaiheessa blogia haluan tehdä selväksi, mitä kirjailijaksi tuleminen minulle tarkoittaa.

Minä rakastan kirjoittamista. Minä rakastan tarinoita, kuvia, ideoita, henkilöitä, maailmoita, joita päässäni asustaa. Haluan, että muutkin saavat niistä osansa, koska tiedän, että ne ovat sen arvoisia.

Toki olen valmis muokkaamaan tarinaani kustannustoimittajan ehdotuksesta, mutta en siksi, että ylittäisin kustannuskynnyksen, vaan jotta tarinastani tulisi vieläkin parempi - tarpeeksi hyvä julkaistavaksi. Myönnän, että ero on hiuksenhieno. Ehkä ero on vain pääni sisällä, mutta se ei vähennä sen arvoa ja merkitystä minulle. Teidän, jotka ette pääse pääni sisään, on vain etsittävä todisteita postauksistani.
Ja siitä paljonpuhutusta romaanistani, jos/kun löydän keinon, joka tekee tarinastani kirjan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti